Salainen neuleystävä näyttää blogeista päätellen lähteneen vauhdikkaasti käyntiin, Kristel varmasti hukkuu viesteihin tässä alkupäivinä. Suurkiitos Kristelille vaivannäöstä!

Uskoisin, että oma salainen ystäväni käy vilkuilemassa myös täällä, siispä, kun en muuta voi, kiitän sinua täällä hauskasta kortistasi :-). Jännityksellä odotan mitä syksy tuo tullessaan... Arvaa mitä, isovanhemmillani on ollut lampaita ihan viime vuosiin asti itsekasvatettuna, eläimet ovat siis hyvin tuttuja, etenkin lapsuudesta. Tuota katsellessa tulee lapsuus mieleen *haaveilee*, olisiko paremmin kortti osunut :-)

Oma pää pyörittelee myös kovasti ideoita miten ilahduttaa toista salaista ystävääni, elonmerkin jo laitoin ;-)

Arvonta on päättynyt!
Kiitos ehdotuksista, sieltä saattaapi vaikka joku vielä päästä puikoillekin pikkujouluasusteen merkeissä (taikka Tytyn vaatimana...). Ja olipa joukossa ihan minulle uusi blogituttavuuskin, hienoa.

Kommentit saivat saapumisjärjestyksessä numerot ja Random number generatorin suosiollisella avustuksella arvonnan voitti numero 6 eli Helminalle. Koitan ensi viikolla kasailla paketin ;-).

Vihdoin pääsen näyttämään valmista Flower Petal Shawlia :-). Huivin sain tänään pingoitukseen, alkuviikosta toivottavasti edustavampia kuvia sekä faktatietoja.

Minäkin olen mukana Salaisessa Neuleystävässä, lisäsin napin tuonne reunaan. Tänään sain oman salaisen ystävän tiedot, mitäpä jännää keksisikään...

Virkkaus ei ole vieläkään minun juttuni. Vaikka Tytyn toivoma kännykotelo valmistui paljon nopeammin kuin tovin aikaa sitten neuloen tehty Jussi-kuvioinen kännykotelo, niin silti neulomisesta pidän enemmän.


Olisiko osasyy myös siinä, että lanka oli Novitan keinokuitu-Heleniä, joka narisi koukkua vasten...

Toteutus on osin minun ja osin Tytyn, pylväs oli kuulemma vielä liian vaikea, hihnaa Tyty virkkasi enemmän.

Viereisessä kuvassa on historian havinaa. Lankoja 80-luvulta ja 90-luvun alusta, taisin olla aikamoinen lankahamsteri jo silloin! Toin ne kotipaikaltani jokin aika sitten, oli muovikassi poikineen. Lomalla ollessa ehtii monenlaista, tein nyt myös noille inventaariota. Ja kauhukseni huomasin omistavani valtavan läjän erilaisia keinokuitulankoja, kun halvalla on saanut! Löytyy sieltä sentään hyvin inhimillistä kuosia Isoveljeä 700g, se pääsee ainakin joku kerta puikoille. Ja oli siellä Novitan vanhoja tosi pehmeitä vauvalankojakin, Rondo Miniä ja Caraa, joskin molemmat on täysin keinokuitua, Carasta oli jopa vauvan pusero tekeillä palmikkokuvioilla, etu- ja takakappale valmiina, hiha aloitettu, koko täysin hämärän peitossa, samoin malli.


Löytyi myös tälläistä keinokuitukimallelankaa 500g! Mitä tästäkin sitten tekisi! Tässäpä olisikin oiva arvonnan lisämauste, kun kerran tuo 5000 on kohdallaan, tuli lähes varkain. Keksikääpä siis mihin tuota lankaa voisi käyttää! Villejä sekä vähemmän villejä ideoita kehiin! Ideoita otetaan vastaan sunnuntai-iltaan, ilmoitan sitten sunnuntai-iltana milloin arvonta päättyy.

Tässäpä eilen luvattu kuvatus.

Pöllösukat valmiina. Malli on Ullasta kärjestä aloitetut sukat, lankana Opalin Regenwald-sarjan Pöllö, puikkoina 3 mm:n bambusukkapuikot, myös resorissa. Lankaa meni pikkuisen vajaa 50g, eli kerästä saa vielä toiset lyhytvartiset sukat pienijalkaiselle.










Ensimmäinen kokeilu ohjeella ja vielä säätämiseksi meni, kun langanpaksuus oli ihan eri luokkaa kuin ohjeessa. Isäntäkin jo meinasi, että noista täytyy tulla hyvät sukat, kun jo kymmenettä kertaa purat... Ja tulihan sukista hyvin jalkaansopivat :-) ja ohjeesta pidin myös.

Raidat onnistuivat kohtuullisen hyvin lopulta kohdalleen, lankaongelmista huolimatta.









Tuli tehtyä pikaisesti myös pieni asetelma, "Tulinen malja" tädilleni syntymäpäivälahjaksi.

Blogilleni harvinainen kuvaton postaus, Pöllösukista lupaan kuvan huomenna, justiinsa päättelin viimeisen langanpätkän. Suuret toiveet on muuten kaapissa odottaville Opalin Flamingolle ja Tiikerille, jospa minun Opalin solmumäärä/-mallikertaongelmat olisi täytetty tuon Pöllön kanssa, koska muilla kommenttien mukaan on Opal ollut hyvinkin vähäsolmuista ja hyvälaatuista. Pöllökerästä on puolet mennyt, 3 solmukohtaa, joista yhdessä on mallikerran suunta vaihtunut, mitä on vielä edessä... Lankana muuten Opal on Novitan Nalleen verrattuna paljon mukavampaa neulottavaa.

Uusinta Ullaa on jo mainostettu monissa blogeissa, mutta pitää sen ilmestyminen täälläkin mainita :-). Etenkin, kun tuossa tovin aikaa sitten julkaisin kuvan neulomuksesta pienen vihjailun kera, että siitä lisää ehkä myöhemmin. Vihjailu tarkoitti juuri Ullaa, ohje oli jo siinä vaiheessa laitettu tyrkylle Ullaan ja hyvin tuo ohje näytti kelvanneen näin aloittelevaltakin ohjeidentekijältä :-).

Pieni kysymys lukijoilleni, mistä kannattaa hankkia KERIJÄ? Eli vinkkejä nettikaupoista tai Pohjois-Savon liikkeistä kaivataan. Himoitsen sitä etenkin sen vuoksi, että kaapissa odottaa 6 vyyhtiä merinosilkkiä kerimistä...

Tämän päivän neuletapaamista odotellessa pari kuvaa Pöllösukista.

Merkit on mukava apu kun sain ne tehtyä lopulta käyttööni. Mie teen ekan sukan aina mittaamalla ja toiseen teen saman verran kerroksia kuin ekaan sukkaan (turhaa pikkutarkkuuttako?...). Ohuehkolla Opalin langalla oli merkit mukavasti avuksi kerroslaskennassa. Kärkeä lähin merkkiväli on 20 kerrosta, puikkoa lähemmät 10 kerrosta, kun ei ole käytössä vielä toistaiseksi kuin tuo 4 merkkiä. Laitoin merkit jo ekaan sukkaan, niin oli helppo pistää ylös kuinka monta kerrosta sileään osaan tuli, samoin tein kantapäässä. Samalla merkit merkkaavat 1. ja 4. puikon vaihtokohtaa.

Pöllössä tuli eteen vain kuulemma harvinainen ongelma, eli kerän teossa on moka. Toista sukkaa tehdessä tuli vastaan solmittu kohta, josta raidoitus vaihtui väärin päin. Melko tarkasti merkin kohdalla on solmukerros, sukka on nyt purettu solmukohtaan asti ja sukkaan on otettu jatko kerän toisesta päästä, jotta saan raidat jotakuinkin täsmäämään. Lopputulos tulee esittelyyn lähipäivinä.

Sukat pääsee tänään käymään Kahvila Koivistossa neuletapaamisessa, jos vaikka sielläkin pikkuisen edistyisivät.

Reissussa on rähjäännytty, nyt esittelemään reissun saalista :-)

Kun kerran Helsinkiin pääsi shoppailemaan, niin missä muualla sitä kävisi kuin Menitassa. Vei muuten hiljaiseksi meidät puheliaat ekakertalaiset! Vieressä oleva Menitasaalis haluaa isoina huiveiksi. Mallit on vaan vielä hakusessa, Flavia Babystä näillä näkymin kapeahkoa suorakaidetta (Leskenlehti Ullasta?) ja Tangosta on toistaiseksi ajatuksena jonkinmoinen kolmiohuivi syys- ja talvikäyttöön. Molemmat langat IHANAN pehmeitä.

Tuli sitä koluttua Akateemisen ja Hobboksinkin valikoimiakin (etenkin Hobboksissa vierähti aikaa...). Mitään kirjaa ei vain tarttunut vielä mukaan, joitain suorastaan karsiutui "halutut"-listalta, joitain tuli listalle tietysti
lisää ;-).

Koska Kouvolassa ja ympäristössä tuli vietettyä useita päiviä, niin pitihän sitä pyörähtää myös Korian ABC:n kautta ;-). ValoVille ja ValoAnni eivät minua innostaneet, mutta mukana olleet Tyty sekä Tikru haluavat kaulaliinat pussissa olevasta ValoVillestä *huoh*. Sain sentään heidät ympäripuhuttua, että jotain muutakin raitaa kaveriksi, niinpä kirjava Samos Lollipop on Tytylle ValoVillen kaveriksi ja Vihreä Helen Tikrulle (ei akryyli kyllä muuten houkutellut, mutta se ei kutita... esim. Nallea ei voi meidän perheessä ajatella lähelle ihoa). Punainen ja musta Wool muokkautuu joku päivä Tikrulle "We call them Pirates"-pipoksi. Floricat puolestaan liittyivät muutaman jo aiemmin hankitun saman värjäyserän kaveriksi ja tulevat odottamaan sitä, että minäkin saisin hankittua itselleni Roguen ohjeen, malli houkuttelee kovasti, etenkin muokattuna vetoketjulliseksi.


Ullan Ylösalaisinneule oli loistava reissuneule! Helppo kuin mikä. Niinpä tuo valmistuikin reissun aikana. Koko on muokattu L, pidensin pikkuisen helmaa ja ranglan-levennyksiä tein yhden enemmän, jotta sain yläosan pikkuisen pidemmäksi myos. Lankana Novitan Suvi. Helma jäi vähän harmittamaan, kun tuli liiankin löysästi pääteltyä silmukat, mutta jospa se vielä siitä tasoittuu käytön myötä. Näitähän voisi tehdä vaikka lisää muokkaillen :-).

Lankojen jatkoskohdissa kokeilin ensimmäistä kertaa bleissausta kuten isäntä nimittää langanpäiden yhteenpunomista (on ihan oikea ammattitermi kuulemma, liittyy vaijeriköysien yhteenpunomiseen niin, ettei köyden kestävyys heikkene). Punoin langanpäitä yhteen n. 15 sentin matkalta. Jatkoskohdan jälki tuli tosiaan siistiä, kunhan muisti neuloa jatkoskohdan aika tiukasti. Yksi kohta tuli neulottua löysästi ja se erottuu turhankin selvästi.

Tytyn kanssa piti ryhtyä helmitöihin tänään, kun piti päästä testailemaan tuliterää kamerahankintaa myös pikkuesineiden kuvauksissa. Vielä on paljon säädöissä oppimista, tässä kuitenkin ensimmäiset tulokset helmityökuvauksista.

Itselleni värkkäilin muutaman kerrosmerkin, joita papan sukkiakin tehdessä kaipailin, kun ties kuinka monetta kertaa laskin teräosan kerroksia. Tytyn helmityön käyttötarkoitusta ihmettelin...
Oli sillä kuitenkin oikea merkityskin. Lempinallelle pääkoru ja itselleen meinaa tehdä samanlaisen. On vähän kuin helmillä koristeltu kapea panta.

Huivi- ja pontchoinnostus ei varmaan vähene tulevien kirjauutuuksien myötä, Bookplussan sivuja selatessani törmäsin mahdolliseen mielenkiintoiseen uutuuteen joulumyynnissä (toivottavasti), Victorian lace today, näyttää olevan myös Amazonin sivuilla, siellä näkee muutaman otoksen myös sisällöstä.

Loppuun pieni kevennys. Eilen tytyn kanssa istuskelimme terassilla käsitöitä tehden. Välillä isäntä kutsui katsomaan pihahommia ja niitä pähkäilimme tovin. Tyty lopulta keskeytti ja sanoi "äiti, tuu jo, sun neule jäähtyy!"

Täälläpäin on ilmassa sukka- ja huivimaniaa. Etenkin ihmettelen sukkamaniaani, enhän vielä muutama vuosi sitten hallinnut ollenkaan sukantekoa, vaikka neulonut olin iät ajat. Jokunen vuosi sitten ensimmäinen yritelmä meni anopin korjattavaksi, jotta siitä tuli minun jalkaa soveltuva sukkapari. Nyt alkaa perussukka onnistua ja himoitsen kokeilla yhä vain uusia ja haastavampia juttuja. Täytyy kuitenkin pikkuhiljaa edetä kokeillen uusia juttuja, ettei vain liian montaa asiaa kerralla mahdollisesti epäonnistuessaan tuo kypsähtämistä. Seuraavana odotusvuorossa on varpaista aloitetut sukat, lankakin on valmiina, aikoinaan esitelty Opalin pöllö, tiimalasikantapääkin kiinnostaa kokeilla, siihenkin taitaa olla jopa useita tapoja. Ja entäpä pitsineulesukat... malleja on pilvin pimein, joku päivä siirryn niihinkin.

Isäntä pääsi esittelemään papan valmistuneita synttärilahjasukkia. Isothan nuo on isännälle, mutta mukavampi sukkia on kuvata jalassa siitäkin huolimatta. Sukat on perus-Nallesta, violetti vanhasta jämäkerästä. Sinistä meni 70g ja violettia 30g, koko on n. 41-42. Noissakin kokeilin pientä uutta itselleni, kärjen kavennukset tein eri tavalla kuin ennen, äitini vinkkien mukaan, yksi kavennus on tehty sinisellä osalla, loput violetissa kärjessä.

Tyty innostui myös pitkästä aikaa askarteluun tulevien synttärisankareiden vuoksi. Isomummille (kuten tyty mummiani nimittää) valmistui neulahuovutettu sydän.















Ja isopapalle valmistui avaruusalus (mistäköhän idea???). Violetti piste on kuulemma isomummi ja ruskea isopappa.