Päivitykset vaan harventuu ja lähitulevaisuudessa tahti ei ainakaan nopeudu. Aikaa käsitöille jää ihan liian vähän kun menin ahnehtimaan lisäkoulutusta, töiden ja perheen ohella 30 opintopistettä puoleen vuoteen... Arvata saattaa mihin aika hurahtaa. Nyt alkaa pikkuhiljaa paljastumaan totuus työmäärästä... Täytyy kuitenkin välillä rentouttaa ajatuksia neuleidenkin parissa, ei sitä muuten jaksa!

Jotain häikäisevää on sentään valmistunut. Valoville on Tikrun huivissa saanut kaverikseen Novitan tummanvihreää Heleniä, leveyttä 11cm ja pituutta 112cm
Tytyn huivissa taasen Valovillen kaverina on Novitan karkkiväri-Samosta, leveyttä 11cm ja pituutta 137cm ilman hapsuja. Molemmat huivit on tehty 5,5:n Addeilla. Huiveja en ole punninnut niin jäätte ilman tarkempia tietoja.

Sain VIHDOIN hankittua Roguen ohjeen :-) tilasinpa samalla Erisinkin. Tuota hankintaa onkin Anti Tickle-kartiot odottaneet hartaasti. Mallitilkkua on jo aloiteltu ;-).

Syyskuussa eksyin Amazonin sademetsiin ja sieltä kotiutui postin mukaan isokokoinen kirje viimeviikon lopulla (eipä meinannut postin täti löytää isokokoista kirjettä, joka ilmoituslapun mukaan oli minulle saapunut).

Paketti sisälsi sukkakirjoja
Sekä pitsikirjoja
Tytyn juhliessa 8-vuotispäiviä, en ole vieraiden kestityksiltä ehtinyt noihin vielä esittelyksi asti tutustua, siispä vain kannet. Vaikka taitaapi sukkakirjat sekä Gathering of Lace olla jo monelle tuttuja ;-). Uutuuskirja Arctic Lace kertoo Alaskan neulojista, alueen pitsineuleissa noudatetaan pitkälti geometrisia kuvioita, mikä tätä insinööriä viehättää erityisesti.

Suurkiitos ihanainen SNY! Paketti saapui tänään perille ja piristi kummasti mieltä :-)
Tarrat joutuu jakoon, Tyty niistä jo tutki, että siellä on useampia arkkeja ;-). Huovutusvilla tulee ihan omaan käyttöön! Sen verran lupasin Tytylle, että tehdään sitten huovutustöitä yhdessä, mutta kettu on äidin juttu. En muuten ole nähnytkään ennen tuollaisia valmiita paketteja, hieno idea! Flunssankarkoitukseen tarkoitetut tulee oikeaan aikaa, Tikrulla jo nenä alkoi vuotaa, niin eiköhän se kohta ole kaikissa meissä... Ja upea kynttilä, mistä arvasit, että pidän paljon kynttilöistä? Mutta raatsiiko noin hienoa polttaa ollenkaan?

Vierähtipä tovi edellisestä päivityksestä, mutta sittenkään ei ole juuri esiteltävää. Valmistumisrintamalla ei ole kuin salaisia juttuja, niinpä sitäkään vähää ei arvaa esitellä ;-). Täällä on jopa merkkejä jonkinasteisesta "neuleähkystä", ei jaksa edes neuloa. Vai onko se vain sitä kuuluisaa syysväsymystä, joka ilmestyy nurkkien takaa iltojen pimetessä, tiedä häntä. Sydäntä on sentään lämmittänyt kovasti kehut Leskenlehtihuivista, kiitos niistä. Huivi on päässyt näiden viilenneiden säiden myötä jokapäiväiseen käyttöön, olen yhä ihastunut tuohon lankaan, joka ei kutita kaulaa!

Yksi mikä syö myös neulojan innostusta on työ joka EI huvita. Kuinka moni innoissaan neuloo silmiinpistävän väristä keinokuitulankaa jonka kaverina on lisää keinokuitulankaa... arghhhh... Kaikkea sitä lasten toiveiden eteen kuitenkin tekee, tässä esimerkki puikoilla olevasta, Tikrulle tulevasta kaulahuivista, Novitan Valovilleä ja tummanvihreää Heleniä. Tytylle pitäisi tehdä vastaava huivi Valovillestä ja karkkiväriSamoksesta...

Blogistaniassa on sentään vireillä vaikka mitä pimenevästä syksystä huolimatta. Langattoman lokakuun jätän kyllä väliin, lokakuussa on tiedossa Helsinginkeikka ja jos vaikka tämä neuloja ehtisi jossain välissä pyörähtää vaikka Menitan kautta... Tästä pääseekin aasinsiltaa pitkin Elämänlangalle, jossa oli loistava analyysi lankavaraston anatomiasta! Taitaa aika moni tunnistaa tuolta lankavarastonsa ;-).

Socktoberfest on jopa harkinnassa, jokatapauksessa tässä on sukkia to do-listalla, mietiskellään kuitennii vielä... Tämä kuuluista aikapula...

Vaikka ei juuri valmista ole tullut, niin lankavarastoa tuli täydennettyä siitä huolimatta. PiikkoPirralta kilo upean viininpunaista Anti Tickle merinovillaa, näistä tulee vielä joku päivä itselleni villatakki, joka ei kutita. Kiitokset jälleen Distant Knitter!

Jipii, valmista tuli. Monen matkan reissuneuleena toiminut Leskenlehtihuivi valmistui, ehti ennen kunnollisia syyskylmiä :-). Hullaannuin aivan tuohon lankaan, ihanan pehmeää! Ei takuulla kutita kaulassa.

Monessa blogissa on näitä detaljeja jo esitelty, mutta kerta vielä ;-). Pintaneule on sievää vaikka olikin yksinkertaista tehdä.

Eikä taustakaan ole yhtään hullumpi.

Muokkailin vähän mallia mieleiseksi, lopullinen koko on pingotuksen jälkeen 24cm x 185 cm.
Malli: Leskenlehtihuivi Ullasta, tehty 44:llä silmukalla eli 6 kukkaa rivillä, kukkarivejä yhteensä 79.
Lanka: Grignascon Flavia Baby, menekki n. 125g
Puikot: 5 mm:n Addin pyörö

Asiasta kolmanteen, Knittykin on ilmestynyt jälleen. Ihan kivoja malleja, mutta ensikatsomalta ei yhtään mallia, joka olisi sieltä iskenyt minulle silmää, toisin kuin tuoreimmassa Magknitsissä oli paritkin sukat. Lumihiutalesukkiin olisi kaapissa sopivaa Regiaakin, joka odotti sopivaa mallia eiköhän nuo kaksi vielä kohtaa joku päivä.

Kiitokset edellisen postauksen kommentoijille, etenkin Salaiselle neuleystävälle :-).

Täällä vain sukkaputki jatkuu ja loppua ei näy. ToDo-lista kasvaa jatkuvasti, mitä enemmän vinkkejä tulee kivoista malleista. Odotuslistalla on kärkipäässä Tytyn suunnittelema villatakki, malli ehti muuttua jo kerran, saas nähdä kuinka monta kertaa vielä niin käy, ennenkuin sitä alan tekemään. Muuten ToDo-lista koostuu pääasiassa sukista ;-) sekä huiveista, ihan omakin huivisuunnitelma pyörii päässä, kun sen vain joskus ehtisi toteuttaa. Ja Tikrullekin lupasin We Call Them Pirates-pipon, joskin Tikru haluaa tuunata sitä, onkohan tullut äitiinsä, kun ei valmiiksipureskeltu kelpaa ;-).

Näytetäänpä valmistakin, Leskenlehtihuivikerästä tehdyt pikkusukat valmistuivat nopeasti ja matkaavat tässä joku päivä lämmittämään veljeni perheen tulokkaan varpaita.
Malli: Novita, kevät 2006, malli 57 jonkin verran sovellettuna.
Lanka: Grignascon Flavia Baby, menekki n. 25g
Puikot: 3mm ja 3,5mm bambusukkapuikot

Näin tehdään tehokasta työtä, kerän molemmista päistä! Tai sitten ei... Tuo sai alkunsa, kun pähkäilin työn alla olevan Leskenlehtihuivin pituutta. Teen tuota pari mallikertaa kapeampana, parin kerän jälkeen totesin, että pituutta ei ole vielä riittävästi, mutta aika paljon kuitenkin, joten kolmas kerä on aloitettava, mutta sitä on selvästi liikaa kokonaan käytettynä. Niinpä kerän aloituksen jälkeen pähkäilin, että kuinka paljon neuloisi, ettei jäisi epämääräistä hukkakerää. Ja niin pälkähti ajatus *ping*, teenpä vauva- /taaperokoon sukat ensin toisesta päästä aloittaen ja sitten jatkan huivin loppuun loppukerällä, eipä jää hukkaa! Aika näyttää kuinka onnistunut idea tuo oli.

Tytykin on viimepäivinä malttanut olla hetken sisällä, kun Villihelmen paketti tuli viime viikon lopulla. Tässäpä pari Tytyn työtä esittelyyn:
Kännykorun paikka on ihan oikeasti tänä päivänä kännykkä, mutta toki se piti maanantaina saada koululaukkuun. Kännykkää kun ei saa kouluun viedä, niin eihän sitä muuten kavereille voi esitellä ;-).
Rannekoru on Tytyn tapaan varsinainen värien sekamelska. Tytystä ihana, äiti tykkäisi kyllä enemmän hillitymmistä helmivalinnoista... Kaulakorunkin Tyty ehti tehdä mutta siinä sattui Opelonista huono kohta ja se katkesi solmun vierestä heti kättelyssä. Se on tehty niin, että olisi äidinkin mieleen, täytyy avittaa sen korjaamisessa joku päivä.

Valmistuihan tässä Tytyn Flamingolintusetkin

Malli: Samanlainen kuin Tikrun Tiikereissä, kantapää tehty vahvistettuna, koko n. 30 (kyllä, meidän lähes kolmen vuoden ikäerolla olevat lapset omaavat tällä hetkellä hyvin samankokoiset jalat)

Lanka: Opal Regenwald Flamingo, menekki n. 38g (Tiikereihin meni saman verran)

Puikot: 3:n bambut, resori 2,5:n metallipuikoilla

Tikrun tiikerisukat on vihdoin valmiina. Monena iltana niitä ehdin neuloa vain muutaman kerroksen, siispä valmistuminen kesti... Monena iltana oli Tikrun iltasatukin neulomista, Tikrun ihan omasta toiveesta, että sukat valmistuisivat mahdollisimman nopeasti.
Malli: Sovellettu varpaista aloitettu sukka Ullasta, kantapää tehty vahvistettuna, koko n. 30
Lanka: Opal Regenwald Tiikeri
Puikot: 3:n bambut, resori 2,5:n metallipuikoilla

Tottakai Tyty odottaa nyt kuumeisesti omia Flamingo-lintusia, siispä neulomuksen pariin!

Viimepäivinä on valmistuneiden töiden osuus heikonlainen, jospa sitä korvaisi shoppailut ;-)

Addit saapuivat kotimaasta, Vilmiinan Villapuodista, vihdoin on "perussarja" Addeja hallussani eli jokinpituinen versio joka koosta välillä 2.5...5.5.
On Linien langat saapuivat puolestaan Saksanmaalta, kiitos vielä kerran välikätenä toimineelle Distant Knitterille. Ruskeasävyinen Supersocke 6-fach ei vielä ole kertonut miksi haluaa, eiköhän siitä sukat kumminkin tule, oranssi Supersocke 100 Cotton haluaa ehdottomasti Jaywalkereiksi.

Tuli kannatettua myös paikallistakin lankakauppaa, josta kotiutui meille isompi siskossarja Maijaa. Nämä tulivat kylläkin vain pikavisiitille, lähtevät huomenissa pohjoisemmas anopille syntymäpäivälahjan osana. Saattaapi noista kyllä joku tykästyä meidän huusholliin niin, että palaa, joskin muotoaan muuttaneena.

SUURKIITOS Salainen Ystäväni! Paketti saapui perille ja ilahdutti todella suuresti! Tässä näytille muillekin.

Nallekarkit vei junioreitten huomion, he haluavat päästä osingoille ;-). Addin puikkonallukoista olen piiiitkään haaveillut ja niitä netissä ihaillut, nyt niitä on minullakin! Nallukoista osa pääsi heti töihin :-)


Vähän muutakin kuin hehkutusta. Tytykin alkaa osoittaa myös neulesuunnittelijan elkeitä. Olen jo pitkän aikaa sitten luvannut tehdä hänelle puseron ikuisuuden marinoituneista langoista (langat ovat PALJON vanhempia kuin Tyty). Jäi vain parin viikon takaisen lankainventaarion aikaan jälleen puheen asteelle, että langoille pitäisi vain suunnitella malli, millainen pusero tehdään (nämä helteet eivät houkuttele tekemään talvineuleita...). Lankaa on tummaa lilaa vaikka yksistään puseroksi ja vaaleanpunaistakin reippaasti raidoiksi tai muuksi lisäksi. Sen jälkeen ei asiasta puhuttu, mutta tänään kotiin töistä tullessani oli Tytyllä suunnitelma valmiina!


Päävärinä se tumma lila, jonkavärisellä raidalla pusero myös alkaa helmasta. Ja siihen pitää tulla vetoketju kanssa. Ja villatakille tulee hame kaveriksi kankaasta, sen Tyty kuulemma tekee ihan itse, varmisteli minulta vain, että kuminauhaa löytyy (mitäköhän on lopputulos... No, saapi värkkäillä, siitähän sitä oppii).
Kuvasta ja selostuksesta katsoen hyvin selvä suunnitelma, eikun mallitilkkua joku päivä väsäämään!

Hienoa, että Helminalle ilahtui paketista :-). Itsellekin tuli hyvä mieli, kun pystyi toista ilahduttamaan. Koska Helminalle ei onnistunut kuvaamaan paketin sisältöä, niin minä näytän sen tässä. Eli puuvillalankaa, 4 silmukkamerkkiä ja nallekortti saatesanoin.

Valmiita töitä ei ole esiteltäväksi, Leskenlehtihuivi Ullasta etenee pikkuhiljaa, teen sitä Grignascon Flavia Babysta, toinen kerä menossa reilussa puolessavälissä, viitisenkymmentä mallikertaa on tehtynä.

Aloittelin myös ennakoimaan kurasaapaskelejä ja aloitin Tikrulle Opalin Tiikeristä varpaista aloitetut sukat. Tulee pientä virittelyä koon kanssa, mutta eiköhän ne lopulta onnistu. Olihan omat Pöllösukatkin alkuun aikamoista taistelua, purin ja neuloin ja purin ja neuloin. Isäntä totesikin, että noista pitää tulla TOSI hyvät sukat, kun noin hartaasti teet.

Päivät hurahtaa käsistä... Helminallen paketti lähti tänään postiin, toivottavasti tulee pian perille.

Vihdoin lupaamiani tarkempia tietoja sunnuntaina esitellystä huivista. Kokoa huivilla oli ennen pingotusta 116cm x 70cm ja pingotuksen jälkeen 140cm x 80cm.


Malli: Elann, Flower Petal Shawl
Lanka: Gjestal Maija, menekki n. 210g
Puikot: 5,5 mm:n Addi 80cm pyöröpuikot

Elannin sivuille oli ilmestynyt jälleen uusi huivi-ihanuus! Hmmm, tuonkin tahdon... Kaikkien niiden jo suunnitelmissa olevien lisäksi... Mistä saa tilata sen ylimääräisen tunnin vuorokauteen? Tai vaikka parikin tuntia...

Salainen neuleystävä näyttää blogeista päätellen lähteneen vauhdikkaasti käyntiin, Kristel varmasti hukkuu viesteihin tässä alkupäivinä. Suurkiitos Kristelille vaivannäöstä!

Uskoisin, että oma salainen ystäväni käy vilkuilemassa myös täällä, siispä, kun en muuta voi, kiitän sinua täällä hauskasta kortistasi :-). Jännityksellä odotan mitä syksy tuo tullessaan... Arvaa mitä, isovanhemmillani on ollut lampaita ihan viime vuosiin asti itsekasvatettuna, eläimet ovat siis hyvin tuttuja, etenkin lapsuudesta. Tuota katsellessa tulee lapsuus mieleen *haaveilee*, olisiko paremmin kortti osunut :-)

Oma pää pyörittelee myös kovasti ideoita miten ilahduttaa toista salaista ystävääni, elonmerkin jo laitoin ;-)

Arvonta on päättynyt!
Kiitos ehdotuksista, sieltä saattaapi vaikka joku vielä päästä puikoillekin pikkujouluasusteen merkeissä (taikka Tytyn vaatimana...). Ja olipa joukossa ihan minulle uusi blogituttavuuskin, hienoa.

Kommentit saivat saapumisjärjestyksessä numerot ja Random number generatorin suosiollisella avustuksella arvonnan voitti numero 6 eli Helminalle. Koitan ensi viikolla kasailla paketin ;-).

Vihdoin pääsen näyttämään valmista Flower Petal Shawlia :-). Huivin sain tänään pingoitukseen, alkuviikosta toivottavasti edustavampia kuvia sekä faktatietoja.

Minäkin olen mukana Salaisessa Neuleystävässä, lisäsin napin tuonne reunaan. Tänään sain oman salaisen ystävän tiedot, mitäpä jännää keksisikään...

Virkkaus ei ole vieläkään minun juttuni. Vaikka Tytyn toivoma kännykotelo valmistui paljon nopeammin kuin tovin aikaa sitten neuloen tehty Jussi-kuvioinen kännykotelo, niin silti neulomisesta pidän enemmän.


Olisiko osasyy myös siinä, että lanka oli Novitan keinokuitu-Heleniä, joka narisi koukkua vasten...

Toteutus on osin minun ja osin Tytyn, pylväs oli kuulemma vielä liian vaikea, hihnaa Tyty virkkasi enemmän.

Viereisessä kuvassa on historian havinaa. Lankoja 80-luvulta ja 90-luvun alusta, taisin olla aikamoinen lankahamsteri jo silloin! Toin ne kotipaikaltani jokin aika sitten, oli muovikassi poikineen. Lomalla ollessa ehtii monenlaista, tein nyt myös noille inventaariota. Ja kauhukseni huomasin omistavani valtavan läjän erilaisia keinokuitulankoja, kun halvalla on saanut! Löytyy sieltä sentään hyvin inhimillistä kuosia Isoveljeä 700g, se pääsee ainakin joku kerta puikoille. Ja oli siellä Novitan vanhoja tosi pehmeitä vauvalankojakin, Rondo Miniä ja Caraa, joskin molemmat on täysin keinokuitua, Carasta oli jopa vauvan pusero tekeillä palmikkokuvioilla, etu- ja takakappale valmiina, hiha aloitettu, koko täysin hämärän peitossa, samoin malli.


Löytyi myös tälläistä keinokuitukimallelankaa 500g! Mitä tästäkin sitten tekisi! Tässäpä olisikin oiva arvonnan lisämauste, kun kerran tuo 5000 on kohdallaan, tuli lähes varkain. Keksikääpä siis mihin tuota lankaa voisi käyttää! Villejä sekä vähemmän villejä ideoita kehiin! Ideoita otetaan vastaan sunnuntai-iltaan, ilmoitan sitten sunnuntai-iltana milloin arvonta päättyy.

Tässäpä eilen luvattu kuvatus.

Pöllösukat valmiina. Malli on Ullasta kärjestä aloitetut sukat, lankana Opalin Regenwald-sarjan Pöllö, puikkoina 3 mm:n bambusukkapuikot, myös resorissa. Lankaa meni pikkuisen vajaa 50g, eli kerästä saa vielä toiset lyhytvartiset sukat pienijalkaiselle.










Ensimmäinen kokeilu ohjeella ja vielä säätämiseksi meni, kun langanpaksuus oli ihan eri luokkaa kuin ohjeessa. Isäntäkin jo meinasi, että noista täytyy tulla hyvät sukat, kun jo kymmenettä kertaa purat... Ja tulihan sukista hyvin jalkaansopivat :-) ja ohjeesta pidin myös.

Raidat onnistuivat kohtuullisen hyvin lopulta kohdalleen, lankaongelmista huolimatta.









Tuli tehtyä pikaisesti myös pieni asetelma, "Tulinen malja" tädilleni syntymäpäivälahjaksi.

Blogilleni harvinainen kuvaton postaus, Pöllösukista lupaan kuvan huomenna, justiinsa päättelin viimeisen langanpätkän. Suuret toiveet on muuten kaapissa odottaville Opalin Flamingolle ja Tiikerille, jospa minun Opalin solmumäärä/-mallikertaongelmat olisi täytetty tuon Pöllön kanssa, koska muilla kommenttien mukaan on Opal ollut hyvinkin vähäsolmuista ja hyvälaatuista. Pöllökerästä on puolet mennyt, 3 solmukohtaa, joista yhdessä on mallikerran suunta vaihtunut, mitä on vielä edessä... Lankana muuten Opal on Novitan Nalleen verrattuna paljon mukavampaa neulottavaa.

Uusinta Ullaa on jo mainostettu monissa blogeissa, mutta pitää sen ilmestyminen täälläkin mainita :-). Etenkin, kun tuossa tovin aikaa sitten julkaisin kuvan neulomuksesta pienen vihjailun kera, että siitä lisää ehkä myöhemmin. Vihjailu tarkoitti juuri Ullaa, ohje oli jo siinä vaiheessa laitettu tyrkylle Ullaan ja hyvin tuo ohje näytti kelvanneen näin aloittelevaltakin ohjeidentekijältä :-).

Pieni kysymys lukijoilleni, mistä kannattaa hankkia KERIJÄ? Eli vinkkejä nettikaupoista tai Pohjois-Savon liikkeistä kaivataan. Himoitsen sitä etenkin sen vuoksi, että kaapissa odottaa 6 vyyhtiä merinosilkkiä kerimistä...

Tämän päivän neuletapaamista odotellessa pari kuvaa Pöllösukista.

Merkit on mukava apu kun sain ne tehtyä lopulta käyttööni. Mie teen ekan sukan aina mittaamalla ja toiseen teen saman verran kerroksia kuin ekaan sukkaan (turhaa pikkutarkkuuttako?...). Ohuehkolla Opalin langalla oli merkit mukavasti avuksi kerroslaskennassa. Kärkeä lähin merkkiväli on 20 kerrosta, puikkoa lähemmät 10 kerrosta, kun ei ole käytössä vielä toistaiseksi kuin tuo 4 merkkiä. Laitoin merkit jo ekaan sukkaan, niin oli helppo pistää ylös kuinka monta kerrosta sileään osaan tuli, samoin tein kantapäässä. Samalla merkit merkkaavat 1. ja 4. puikon vaihtokohtaa.

Pöllössä tuli eteen vain kuulemma harvinainen ongelma, eli kerän teossa on moka. Toista sukkaa tehdessä tuli vastaan solmittu kohta, josta raidoitus vaihtui väärin päin. Melko tarkasti merkin kohdalla on solmukerros, sukka on nyt purettu solmukohtaan asti ja sukkaan on otettu jatko kerän toisesta päästä, jotta saan raidat jotakuinkin täsmäämään. Lopputulos tulee esittelyyn lähipäivinä.

Sukat pääsee tänään käymään Kahvila Koivistossa neuletapaamisessa, jos vaikka sielläkin pikkuisen edistyisivät.

Reissussa on rähjäännytty, nyt esittelemään reissun saalista :-)

Kun kerran Helsinkiin pääsi shoppailemaan, niin missä muualla sitä kävisi kuin Menitassa. Vei muuten hiljaiseksi meidät puheliaat ekakertalaiset! Vieressä oleva Menitasaalis haluaa isoina huiveiksi. Mallit on vaan vielä hakusessa, Flavia Babystä näillä näkymin kapeahkoa suorakaidetta (Leskenlehti Ullasta?) ja Tangosta on toistaiseksi ajatuksena jonkinmoinen kolmiohuivi syys- ja talvikäyttöön. Molemmat langat IHANAN pehmeitä.

Tuli sitä koluttua Akateemisen ja Hobboksinkin valikoimiakin (etenkin Hobboksissa vierähti aikaa...). Mitään kirjaa ei vain tarttunut vielä mukaan, joitain suorastaan karsiutui "halutut"-listalta, joitain tuli listalle tietysti
lisää ;-).

Koska Kouvolassa ja ympäristössä tuli vietettyä useita päiviä, niin pitihän sitä pyörähtää myös Korian ABC:n kautta ;-). ValoVille ja ValoAnni eivät minua innostaneet, mutta mukana olleet Tyty sekä Tikru haluavat kaulaliinat pussissa olevasta ValoVillestä *huoh*. Sain sentään heidät ympäripuhuttua, että jotain muutakin raitaa kaveriksi, niinpä kirjava Samos Lollipop on Tytylle ValoVillen kaveriksi ja Vihreä Helen Tikrulle (ei akryyli kyllä muuten houkutellut, mutta se ei kutita... esim. Nallea ei voi meidän perheessä ajatella lähelle ihoa). Punainen ja musta Wool muokkautuu joku päivä Tikrulle "We call them Pirates"-pipoksi. Floricat puolestaan liittyivät muutaman jo aiemmin hankitun saman värjäyserän kaveriksi ja tulevat odottamaan sitä, että minäkin saisin hankittua itselleni Roguen ohjeen, malli houkuttelee kovasti, etenkin muokattuna vetoketjulliseksi.


Ullan Ylösalaisinneule oli loistava reissuneule! Helppo kuin mikä. Niinpä tuo valmistuikin reissun aikana. Koko on muokattu L, pidensin pikkuisen helmaa ja ranglan-levennyksiä tein yhden enemmän, jotta sain yläosan pikkuisen pidemmäksi myos. Lankana Novitan Suvi. Helma jäi vähän harmittamaan, kun tuli liiankin löysästi pääteltyä silmukat, mutta jospa se vielä siitä tasoittuu käytön myötä. Näitähän voisi tehdä vaikka lisää muokkaillen :-).

Lankojen jatkoskohdissa kokeilin ensimmäistä kertaa bleissausta kuten isäntä nimittää langanpäiden yhteenpunomista (on ihan oikea ammattitermi kuulemma, liittyy vaijeriköysien yhteenpunomiseen niin, ettei köyden kestävyys heikkene). Punoin langanpäitä yhteen n. 15 sentin matkalta. Jatkoskohdan jälki tuli tosiaan siistiä, kunhan muisti neuloa jatkoskohdan aika tiukasti. Yksi kohta tuli neulottua löysästi ja se erottuu turhankin selvästi.

Tytyn kanssa piti ryhtyä helmitöihin tänään, kun piti päästä testailemaan tuliterää kamerahankintaa myös pikkuesineiden kuvauksissa. Vielä on paljon säädöissä oppimista, tässä kuitenkin ensimmäiset tulokset helmityökuvauksista.

Itselleni värkkäilin muutaman kerrosmerkin, joita papan sukkiakin tehdessä kaipailin, kun ties kuinka monetta kertaa laskin teräosan kerroksia. Tytyn helmityön käyttötarkoitusta ihmettelin...
Oli sillä kuitenkin oikea merkityskin. Lempinallelle pääkoru ja itselleen meinaa tehdä samanlaisen. On vähän kuin helmillä koristeltu kapea panta.

Huivi- ja pontchoinnostus ei varmaan vähene tulevien kirjauutuuksien myötä, Bookplussan sivuja selatessani törmäsin mahdolliseen mielenkiintoiseen uutuuteen joulumyynnissä (toivottavasti), Victorian lace today, näyttää olevan myös Amazonin sivuilla, siellä näkee muutaman otoksen myös sisällöstä.

Loppuun pieni kevennys. Eilen tytyn kanssa istuskelimme terassilla käsitöitä tehden. Välillä isäntä kutsui katsomaan pihahommia ja niitä pähkäilimme tovin. Tyty lopulta keskeytti ja sanoi "äiti, tuu jo, sun neule jäähtyy!"

Täälläpäin on ilmassa sukka- ja huivimaniaa. Etenkin ihmettelen sukkamaniaani, enhän vielä muutama vuosi sitten hallinnut ollenkaan sukantekoa, vaikka neulonut olin iät ajat. Jokunen vuosi sitten ensimmäinen yritelmä meni anopin korjattavaksi, jotta siitä tuli minun jalkaa soveltuva sukkapari. Nyt alkaa perussukka onnistua ja himoitsen kokeilla yhä vain uusia ja haastavampia juttuja. Täytyy kuitenkin pikkuhiljaa edetä kokeillen uusia juttuja, ettei vain liian montaa asiaa kerralla mahdollisesti epäonnistuessaan tuo kypsähtämistä. Seuraavana odotusvuorossa on varpaista aloitetut sukat, lankakin on valmiina, aikoinaan esitelty Opalin pöllö, tiimalasikantapääkin kiinnostaa kokeilla, siihenkin taitaa olla jopa useita tapoja. Ja entäpä pitsineulesukat... malleja on pilvin pimein, joku päivä siirryn niihinkin.

Isäntä pääsi esittelemään papan valmistuneita synttärilahjasukkia. Isothan nuo on isännälle, mutta mukavampi sukkia on kuvata jalassa siitäkin huolimatta. Sukat on perus-Nallesta, violetti vanhasta jämäkerästä. Sinistä meni 70g ja violettia 30g, koko on n. 41-42. Noissakin kokeilin pientä uutta itselleni, kärjen kavennukset tein eri tavalla kuin ennen, äitini vinkkien mukaan, yksi kavennus on tehty sinisellä osalla, loput violetissa kärjessä.

Tyty innostui myös pitkästä aikaa askarteluun tulevien synttärisankareiden vuoksi. Isomummille (kuten tyty mummiani nimittää) valmistui neulahuovutettu sydän.















Ja isopapalle valmistui avaruusalus (mistäköhän idea???). Violetti piste on kuulemma isomummi ja ruskea isopappa.

Nämä postaukset alkavat olla toistoa, pontcho, sukat, pontcho, sukat.... Eipä tässä kesäkuumalla ole kyllä kovin innokkaasti tullut edes neulottua. Jotain sentään sen verran, että postauksia saa aikaiseksi. Lapsetkaan eivät näin kesällä ehdi juuri askarrella, kun ilmat suosivat ulkonaoloa. Hyvä vain, että viihtyvät pihalla, nukkuvat ainakin yönsä hyvin touhuttuaan päivät vauhdikkaasti.

Tällä kertaa on siis esittelyvuorossa pontcho. Jälleen Novitan Teddystä.

Tyty sai vihdoin oman verkkopontchonsa. Kas kummaa, värinä vaaleanpunainen ;-). Tytyn vaatevarasto on pääosin vaaleanpunaista ja vaaleanlilaa. Teddyä meni se tuttu vajaa 1,5 kerää, mallia on vähän pienennelty aikuisten ohjeesta, "kauluriosuus" tässä 13cm, 8 kerrosta verkkoa ja hapsujen leikkauspituus oli 35cm.

Tämä sai olla kotvaseksi viimeisin verkkopontcho, virkkaus edes tämän verran ei ole minun juttuni.

Seuraavaan postaukseen onkin tiedossa vuorostaan sukat, pitäisi aloitella tänään papalleni perussukat. Toisaalta olisi mukava tehdä välillä haastavampiakin sukkia, mutta miespuoliselle ikäihmiselle sopivan väljät ja helposti jalkaanlaitettavat perussukat on paras vaihtoehto. Jospa kuitenkin vähän raitaa virittelisi, ihan perinteisellä menetelmällä perus-Nallesta.

Pieni postaus, vaikka edistyneisyyttä ei ole paljoa. Pääkopassa kyllä pyörii ideoita vaikka muille jakaa, mistäköhän saisi taiottua aikaa kaikkien ideoiden toteutukseen?

Uusi pikkutyö työn alla on verkkopontcho (nii-in... taas, tytyltä vielä puuttui oma, nyt verkkopontcho vuorostaan vaaleanpunaisesta Teddystä).

Sain jotain sentään valmiiksikin,

nämä oranssista Woolista tehdyt sukat mummilleni. Muuten perussukat, mutta kokeilin kantalapun reunan tehdä eri tavalla, että reiät ei tulisi niin suuriksi ja se onnistui, kuten kuvasta on nähtävissä. Blogimaailmasta poimimieni monien vinkkien perusteella kokeilin niin, että nurjalla puolella jätin viimeisen silmukan neulomatta ja neuloin oikealla puolella kaksi ensimmäistä, muuten tein kuten perusohje on vahvistetulle kantapäälle. Ja kuinka ollakaan reiät eivät jääneet läheskään niin suuriksi kantalapun reunassa :-).

Helmitöitäkin virittelin, hommat jäi vain kokeellisiksi yritelmiksi. Ehkäpä kuitenkin niistä vielä jotain tulee, toistaiseksi ovat vain erilaisia alkuja.

Uskaltauduin tässä ensimmäisen kerran KIP-päivänä moikkaamaan paikallisia neulojia, en vain ehtinyt moikata kuin pikaisesti. Mutta siitä rohkaistuneena kävin eilen neulojien tapaamisessakin. Oli sen verran mukavaa, että sitä voi tulla toistekin, kiitos läsnäolijoille seurasta :-).


Käsityöt ovat viime aikoina olleet liikaa paitsiossa kiireen vuoksi, siksi esittelyyn pääsee niinkin tylsä juttu kuin verkkopontcho, ettei nyt ihan kuvatonta juttua tule. Tämäkin pontcho meni lahjaksi, oikein toiveena ja väri määrättynä, eipä muuten olisi turkoosia tullut neulottua!

Sukatkin on työn alla, tylsät perussukat, en jaksanut edes niitä keskeneräisinä kuvata, mutta löysäksi tehtynä vaaleanoranssista Woolista ovat erittäin tarpeelliset yli ysikymppiselle mummilleni. Teen ne justiinsa samanlaisiksi kuin täällä aiemmin omponvihreät sukat, joista tuli miulle itselleni aivan liian löysät, mutta löysivät oikean käyttäjän mummistani.

JEEEE, Blogger toimii, joskaan nopeudesta ei voi kehua... Ja takkuilua on kesken kirjoittelun *huoh*.

Toukokuun loppupuolella tuli välillä enemmän näperreltyä helmitöitä kuin neulottua. Tuli vielä erikoistuttua, helmitöitä valmistui vain yhteen tarkoitukseen, viinilasien jalkamerkeiksi. Tässäpä kuvatuksia:

Lahjaksi lähteneeseen Hedelmät-sarjaan koitin valikoida erilaisia hedelmiä, jotta niistä on helppo muistaa oma juomalasinsa, vaikka useamman lasillisenkin jälkeen. Pieni pettymys oli Villihelmen valmiit viinilasin merkkausrenkaat, halkaisija oli aika pieni, alkuperäinen ajatus lisäkoristelusta kaatui siihen.

TeNU-sarjan hahmot valitsin saajia ajatellen henkilökohtaisesti ja harkiten, nämä matkustivat tapaamisessa olleen käyttötestin jälkeen yksitellen eri puolille Suomea, yksi jäi tottakai itsellenikin ;-). TeNU-sarjan jalkarenkaat on kokeilu, miten piano-lanka taipuu tuohon tarkoitukseen, lopputulos: ERITTÄIN työlästä.
Rinkulat on tehty Memory Wiresta 1,5-kertaisena kieppinä. Tämä sarja jää ainakin toistaiseksi omaan käyttöön.

Valmistui toukokuun kuluessa neuleitakin. Nallukalla on käytössä "pantatut neuleet", jotka menivät lahjaksi settinä.

Viini-Jussi on ihan oma viritelmä, siitä ehkäpä tulevaisuudessa lisää.

Pipo ja kännykotelo:

Malli: Novitan nettisivut, kuviot / sävynvaihdot vähän muokkailtuna ja kännykotelon nauha kaksivärisenä I-cordina, ei yksivärisenä.

Lanka: Gjestal Nagano, harmaata ja viininpunaista, silmukkamäärät pidin ohjeiden mukaisina, vaikka olikin eri lanka kuin ohjeessa, pipoon ja kännykoteloon riitti yhteensä 50g kerä kumpaakin väriä, viininpunaista on mennyt aika vähän.

Puikot: sukkapuikot 3mm ja resoriin 2,5mm

KIP-päivä Kuopiossa 10.6.2006

Kansainvälistä julkisen neulomisen päivää, Worldwide Knit In Public-day, harrastetaan Kuopiossakin lauantaina 10.6.2006 11.30 alkaen. Paikkana Veljmiehen luona olevat penkkirivistöt. Kaikki innolla mukaan, ainakin ihmettelemään! Kauppahallin Lankamatka on hengessä mukana.

Edit: Blogger ei ole muuten pariin päivään suostunut minun kanssa yhteistyöhön iltaisin *argh*. Yritän taas illalla kuvallista postausta jälleen aikaiseksi, kunpa vain Blogger olisi armollinen...